Prework With Voice

Prework With Voice -työskentely tuottaa esiintyjälle sisäistä materiaalia, joka on käytettävissä uudelleen esitystilanteessa tai luovan työn prosessissa.

ÄÄNI - ALITAJUNTA - KEHO - RESONANSSI

Keholähtöinen, kehon resonanssia hyödyntävä äänityöskentely voi toimia rakentavana työkaluna esiintyvälle taiteilijalle esityksen rakennusprosessissa sekä syventää lavapresessiä esitysvaiheessa.

Teen taiteellista tutkimusta ihmisäänestä esittävien taiteiden kentällä. Osana tutkimustani olen kehittänyt äänityöskentelyn tekniikan nimeltä Prework With Voice. Metodi on helposti omaksuttavissa ja käytettävissä monenlaisessa luovassa ja taiteellisessa työskentelyssä. Se voi toimia taiteellisen prosessin työkaluna esiintyjille ja taiteilijoille, jotka työskentelevät esimerkiksi näyttelijäntaiteen, tanssin, koreografian, dramaturgian, ohjauksen tai kuvataiteen kentillä.

Tekniikassa käytetään laulettuja pitkiä vokaaleja, jotka auttavat rentoutumaan, keskittymään ja syväkuuntelemaan äänen tuottamaa kehon ja akustisen tilan värähtelyä ja sointia. Harjoitus alkaa valitsemalla työskentelylle teema, jonka voi valita näytelmätekstistä, runosta, paikasta, luonnosta, ei-inhimillisestä objektista tai taiteellisen prosessin aiheista. Pitkät vokaalit, hengitys sekä kuuntelun syventäminen lisäävät läsnäoloa ja auttaa harjoittelijaa virittäytymään valittuun teemaan odottamattomilla tavoilla, sillä mielikuvitteleminen ja kehollinen kokeminen vahvistuu. Teema toimii sisäisen, kehollisen mielikuvitusmatkan lähtökohtana ja “majakkana”.

Työskentelyn edetessä ääni luo mentaalis-kehollisen tilan, joka muistuttaa kevyttä unta - “järkeily” vähenee ja väylä alitajuntaan on avonaisempi. Prework With Voice -työskentely tuottaa tekijälle “sisäisen leikkikentän”, jossa mielikuvitus, hengitys ja keho pääsevät tekemään vapaata yhteistyötä. Työskentely tuottaa esiintyjälle sisäistä, alitajuntaan kytköksissä olevaa materiaalia, joka on käytettävissä uudelleen esitystilanteessa tai luovan työn prosessissa. Materiaali voi olla mentaalisia, äänellisiä tai kehollisia “kuvia” tai hahmotuksia, vahvaa läsmäoloa, odottamattomia ideoita, affekteja sekä tunteita. Näitä löydöksiä voi taitelija valintansa mukaan käyttää työskentelynsä rakennusaineina. Työtapa on lempeä, sillä alitajunnasta ei haeta materiaalia väkisin, vaan sieltä nousee äänen ja kehoresonanssin avulla tietoa, joka on rakentavaa ja luontevaa. PWV-tekniikka ei ole terapiaa, vaikkakin työskentely voi tuntua terapeuttiselta ja avaavalta.

Mihin Prework With Voice -tekniikka perustuu?

Tekniikan taustalla on maailmankuvallinen ajatus siitä, että ihmisyys rakentuu yhteisesti jaetuista “arkkityyppisistä” kokemuksista. Prework With Voice työskentely tuottaa oivalluksia näistä yhteisesti jaetuista “ihmisyyden kokemuksista”, joita jokainen kokee elämän aikana omalla uniikilla tavallaan. Sen sijaan, että teemaa työstetään analyyttisen ajattelun kautta, käytetään alitajuista, kehollista ja aistillista - kollektiivista muistia ja ihmisyyden “kokemuspankkia”. Prework With Voice voi syventää sekä esiintyjän että katsojan välistä yhteyttä kahden suuntaisesti - kollektiivisesti koettuun asiaan löytyy henkilökohtaisia yhteyksiä tai henkilökohtaisesti koettu muuttuu kollektiiviseksi.

Prework With Voice tutkimus- ja kehittämistyön rahoitus: Koneen Säätiö (2016)
Yhteistyökumppani: Teatterikorkeakoulu, Taideyliopisto

Osallistujien palautteita:

“Tuntuu että löytyi tai häivähti joku yhteys äänen ja alitajuisen kuvan tai tunnekokemuksen välillä, se tuntuu tärkeältä. Löysin myös selkeän kokemuksen ja kuvan johon palata myöhemmin ja jota käyttää tulevassa ohjaustyössä.”

“Työskentely tuotti voimakkaita mielikuvia, vastauksia, laajempaa näkökulmaa. Opin, että kun pysähtyy ja antaa äänen tuoda mielikuvat luo ja uskaltaa seurata mielikuvaa kyseenalaistamatta, pystyy vastaanottamaan selkeimmät viestit alitajunnasta.”

“Tämän päivän kokemus oli todella hieno. Runo työstyi kuin itsestään. Teksti kulki vaivattomasti, mutta jotain sisälläni koskettaen. Runon lukeminen oli niin hieno kokemus, että en halunnut lopettaa sitä, vaan jatkoin useaan kertaan.”

“Henkilökohtaisesti kohtasin oman tunne-elämän ongelmani, ammatillisesti pääsin todella lähelle tekstiä, joka ei tuntunut lainkaan samaistuttavalta ja kiinnostavalta.”

“Nyt löysin ensimmäisen kerran flow tilan näissä harjoitteissa. Hengitysharjoitus ja virittäytyminen vaatii vielä toistoja, jotta pääsisin siellä putoamaan keskittyneeseen tilaan nopeammin, mutta itse materiaalin työstäminen äänellä oli tänään ihana kokemus. Uskalsin seurata impulsseja, uskalsin olla päättämättä ja vain tutkia rauhassa, mihin suuntaan harjoite on menossa ja sieltä omaksi yllätykseksi löytyi jotain todella konkreettista, mihin tarttua. Jäi todella hyvä olo.”

“Äänenkäyttö synnytti liikkeen: Äänen tuottaminen ja liikeilmaisu rikastuttivat toisiaan. Yhdistämällä ääntä liikkeeseen sain aivan uudenlaista tietoa, loin uutta tietoa.”

”Tärkein oli kehollinen voimakas kokemus/tuntemus hengityksen, äänen ja tajunnan suhteesta joka jatkui vielä useita päiviä.”

“Henkilökohtaisesti oivalsin uutta omaa persoonastani, ammatillisesti löysin uusia tapoja tulkita jo monesti tulkittua tekstiä.”

“Löysin tietoa siitä, mitä ääneni on. En ollut enää ujo synnyttämään ääntä. Sain myös keskustelumme ansiosta lisää ymmärrystä siitä, miten kyseistä tekniikkaa voi käyttää luovuuteen liittyvissä prosesseissa ja projekteissa myös silloin, kun aihe on itselle tuntematon.”

”Huomasin että olen äänen suhteen hyvin tekninen hahmottaja ja mielikuvin työstäminen, niihin uskominen ja äänen lähetyminen eri kautta kuin teknisesti on ajoittain itselleni haastavaa, mutta kiinnostaa möyhiä siellä. Tärkeää opetella olemaan itse rankaisematta itseään. Olla torjumatta sitä, mitä parhaillaan tekee. Sen harjoittelusta on ammatillisesti ihan valtavasti hyötyä.”

“Moninäkökulmainen suhde materiaalina olevaan tekstiin oli kenties tärkein tämänkertainen löydös. Kun materiaalina on historiallinen dokumentti, johon voi ottaa monia suhteita, on avaavaa tehdä useita harjoituksia, joissa suhteiden moninaisuus paljastuu.”

“Oivalsin, että voin rohkeus-harjoituksen tavoin lähettää ääntä sellaiselle luovalle prosessille, joka on vasta muotoutumassa - kuin keräisin materiaalia sen synnyttämiseen, luomiseen, rakentamiseen ja jatkamiseen. Oivalsin, kuinka äänetön olen, kuinka saisin kuitenkin rohkeasti antaa ääneni kuulua ja vaikuttaa.”

“Työskentelyssä nautin oman äänen ja voiman kokemuksesta. Työskentely tuntui myös selkeämmältä ja systemaattisemmalta kuin aiemmin. Löydökset liittyivät äänenmuodostukseen. Tekstistä aukesi voimakkaita alitajuisia kuvia mutta ne olivat unenmaisen kryptisiä.”

“Yllätyin siitä miten erilaista ja erikoista ääntä kehoni tuottaa ja miten valtavasti sisäinen maisema, ajatus tai kuva vaikuttaa myös äänen tekniseen tuottamiseen. Tuntuu että löytyi tai häivähti joku yhteys äänen ja alitajuisen kuvan tai tunnekokemuksen välillä, se tuntuu tärkeältä. Löysin myös selkeän kokemuksen ja kuvan johon palata myöhemmin ja jota käyttää tulevassa ohjaustyössä.”

”Tavan tuoda jotain itsestä kaukana olevaa itseni lähelle, tavan samaistua ja ymmärtää. Olla lempeä tekstiä kohtaan.”

“Ajatukset siitä, kuinka käyttää näitä harjoitteita kirjoitusprosessin tukena, kehittyvät jatkuvasti.”

“Voin kevyin mielin lähteä tutkimaan itseäni äänellä, intuitiivisesti, tarpeen mukaan. Näin voin äänityöskentelyn avulla saada uutta tietoa itsestäni kussakin hetkessä. Voin tutkia itseäni myös synnyttämällä ääntä 'ilman ääntä', ja kuulla itseäni.”

“Teeman pyörittely ja sen kutsuminen tilaan tuntui helpolta ja kevyeltä verrattuna vaikka siihen, että yrittäisin saada itseni johonkin tunnetilaan.”

“Projektin aloittaminen ääntä käyttäen & hengityksen monipuolistaminen ja laajentaminen palauttavana ja laajentavana työkaluja taiteellisessa työskentelyssä. Olen tehnyt pallo-hengitysharjoitusta nyt itsenäisesti työskentelemisen ja levon aikana.”

“Ihanan turvallinen tila kadota alitajuntaansa.”

“Työskentely ei läpi yksärin tuntunut vaivattomalta, koska henkinen kriitikkomörköni päätti myös osallistua. Silloin se vaikutti myös osallistumishaluun hetkellisesti heiketävästi. Mutta loppua kohden pääsin siitä yli ja löytyi paljon kiinnostavaa ja tekstin työstäminen oli kivaa ja palkitsevaa.”

“Tekstiä oli helppo työstää. Mielikuvat aukesivat itsestään ja tuntuivat luontevilta. Toisen teksti tuntui myös harjoituksen jälkeen täysin luontevalta omassa suussani.”

“Tekstissä naapuri tonkii toisen roskia. Valitsimme teemaksi kateuden. Siitä lähdettiin ja kateus kävi, ikävä tunne siitä, että muilla asiat ovat paremmin kin itsellä. En pystynyt istumaan tuolilla, oli pakko päästä lattialle. Olin iloinen, että hetken asiaa puntaroituani uskalsin mennä sinne, vaikke en tiennyt miksi. Lattialla hengitys alkoi kulkea, ääni tuntui tulevan osaksi sitä. Näin lopulta vasemman poskipään korkeudella vaalean raidan. Aloin tutkia sitä, vaikka en tiennyt mikä se on ja miksi. Ei ollut selkeää tarkoitusta sillä mielikuvalla. Sitten siitä tuli vaalea ympyrä, pieni sellainen. Vähän kuin pieni taskulampun valo tai ovisilmä. Kun annoin sen olla ja tutkin, siitä tuli ovisilmän, taskulampun ja silmän risteytys, näin silmäripset, mutta niinkuin sisältän sisältä päin katsottuna. Koko ajan näky oli sellainen, kuin jonkun sisältä katsoo ulos jostain reiästä.
Tästä valoa oli pakko katsoa, vaikka pääkin vääntyi ihmeelliseen asentoon. Tajusin lopulta, että se on se naapurin kyyläämistä kaikki tämä. Sitä on valmis tekemään, vaikka niska puutuisi kuinka. Se oli aivan loputtoman hauskaa. Meinasin revetä aina, kun tajusin siitä mielikuvasta lisää. Kun kehollisuus tuotti merkityksen. Lopulta en enää pystynyt pidättämään, nauroin, ja halusin ulos harjoitteesta. Tekstin lukeminen oli ihan todella hauskaa, siihen kaikki ne kuvat olivat todella tärkeitä ja muodostivat lopulta kaaren. Ensin se negatiivinen tunne, kun ei muka ole samaa kuin muilla --> siitä tulee tarve kyylätä muita, mutta se muuttuukin viihteeksi, mielenkiinnoksi kateutta enemmän. Minusta se tähän tekstiinkin kävi täysin.”