A work in progress during 2022–23
If you are a local and would like to take part in the art piece, please contact us: harajakangas(at)gmail.com
Info available only in Finnish and in Swedish (my apologies for english speakers):
Kun yhteisön äänellistä muistia tallentaa, voi syntyä jotain alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavaa: teos voi vahvistaa yhteisön identiteettiä ja yhteistä muistia. Kielellinen ja kulttuurinen yhteentuotu äänellinen kokonaisuus luo näkyväksi kuvan yhteisöstä omanlaisenaan olentona, jolla on oma, yksilöä laajempi, yhteinen muisti. – Hanna Rajakangas
Kuvaus:
Tulemme Taalintehtaalle ulkopuolisina. Teemme kylän ympäri oman reitin, ja tätä kuljemme ympäri videokameran ja äänittimen kanssa, uudelleen ja uudelleen, palaten samoille aukioille, kujille, rakennuksille ja satamalaitureille, tehtaan sisäpihalle ja puistoihin. Jokaisella kierroksella kameraan ja äänityksiin tallentuu Taalintehdas eri muotoineen. Sen ympärille asettuva yhteisö: luonto, laumat ja yksilöt (läsnä ja poissaolevat ihmiset, eläimet, hyönteiset) sekä ympäristön avoimet ja piilossa olevat paikat.
Kyläilykerroilla toivomme tapaavamme paikallisia asukkaita, jotta voisimme kuulla minkälaista elämää Taalintehdas pitää sisällään. Etsimme paikallista yhteisön ajatuksia, sen omistamaa ja tuottamaa ainutlaatuista kieltä, uhanalaista murretta bruksiskaa. Tallennamme tarinoita, ajatuksia elämästä ja työstä haastattelujen ja odottamattomien kohtaamisten muodossa. Teoksen keskeisenä teemana on kaksikielisen paikan sisällä tapahtuva kielien yhteiselo, sekä paikkojen sekä akustisten tilojen ominaisäänet. Poimimme kylän aikaan sidottuja hetkiä ja siivilöimme esiin menneisiin aikoihin liitoksissa olevia, yhä eläviä ja kuultavia muistoja ja ääni-ekologisia jälkiä. Kuljemme kylää ympäri eri vuorokauden aikoina ja näkyväksi tulevat kylän ei-inhimilliset läsnäolijat: eri vuodenajat, säätilat ja kylä erilaisissa “valoissa”: varhaisesta aamusta iltaan ja yöhön.
Kuuntelija-katsoja asettuu tilanteeseen, jossa aikakerrokset on koettavissa samanaikaisesti. Puhelimessa näkyvässä kuvassa on kylän kulkijoita ja arkisia tilanteita. Historia tulee näkyväksi ja kuultavaksi nykyhetken kanssa rinnakkain. Taustaa:
Teosidea on syntynyt Hanna Rajakankaan kiinnostuksesta perehtyä tiiviille alueelle rakentuneen kyläyhteisön kieleen, ajatteluun ja elämään. Näitä tarjosi Taalintehdas, ruukintehtaan ympärille rakentunut kylä, jossa kylän historia ja tehtaaseen sekä saaristoelämään liittyvät tavat ovat yhä läsnä. Olennainen osa teosta on ulkopaikkakuntalaisuus. Rajakangas on syntynyt Varkaudessa ja kasvanut Savossa. Yhteyttä saaristolaiskulttuuriin tai kieleen ei ole aikaisemmalta ajalta. Teoksessa on tarkoitus tulla näkyväksi pyrkimys ymmärtää ja oppia synnyinmaan erilaisesta kulttuurista ja itselle vieraasta. Rajakangas on rakentanut teoksen sisältöä yhteistyössä Taalintehtaan kyläyhdistyksen ja Ruukinmuseon kanssa. Rajakangas on tehnyt vastaavan kielen ja kulttuurin tallennukseen keskittyneen taideprojektin Paanajärven kasvot Vienan Karjalassa, Paanajärven kylässä v. 2006-07. Lisäksi Rajakangas on tehnyt akustisen ekologian ja kenttä-äänittämisen vapaamuotoista tutkimusta taiteellisin menetelmin mm. Aasiassa ja Siperiassa. Vägar och Folk i Dalsbruk -teoksen parissa työskentely jatkaa paikkasidonnaisen ja yhteisölähtöisen työtavan ja teoskonseptin kehittämistä.
Työryhmä: Hanna Rajakangas–Hanna Oksanen.
Yhteistyökumppanit: Norpas ry., Taalintehtaan kyläyhdistys, Taalintehtaan Ruukinmuseo
På svenska:
När man gör ljud- bildupptagninar av en gemenskaps vardagssituationer an det födas sådant som avviker från det ursprungliga syftet; gemenskapens identitet kan bli förstärkt. Språkliga och kulturella helheten visar upp bilden av samhället som en unik varelse, som har delat, kollektivt minne, som är vidare än hos den enskilda individen. –Hanna Rajakangas
Projektplan:
Vi kommer till Dalsbruk ”utifrån”. Vi besöker orten sex gånger under vilka vi letar upp leder längs vilka man kan lära känna orten. Vi skapar en egen vandringsrutt runt centrumområdet. Längs denna rutt går vi med videokamera och ljudupptagningsutrustning. Vi vandrar rutten flere gånger och återkommer alltid till samma platser, gränder, byggnader och båtbryggor, fabrikens innergård och parker.Genom dessa upprepade vandringar blir vi bekanta med Dalsbruk. Varje vandring resulterar i annorlunda ljud- och videobilder. Vi möter samhället som är finns vandringsrutten: naturen, grupper av mänskor och djur (närvarande och frånvarande mänskor, djur, insekter) samt samhällets öppna och gömda rum.
Under våra vandringar längs vår rutt stöter vi på dalsbruksbor genom vilka vi får återberättat hur livet gestaltat sig i Dalsbruk. Vi vill leta upp lokalbefolkningens tankar, den lokala och utrotningshotade lokala dialekten ”brukskan”. Vi gör upptagningar av anekdoter, berättelser, tankar kring livet och arbetet i form av överraskande möten och intervjuer. Verkets centrala tema utgör den språkliga samexistensen på en tvåspråkig ort samt platsernas och de akustiska rummens säregna ljudbilder.
Vi plockar fram stunder vilka är historiskt kopplade till orten, sållar fram fortfarande levande ljudbilder, auditiva-ekologiska spår vilka är knutna till forna tider.
Vi gör våra vandringar på orten under årets olika årstider och kan ”se” det icke-mänskliga: olika årstider, väderleken och orten i olika ”belysning”, från tidig morgon till sen kväll och natt.Bakgrund:
Idén till detta verk föddes av Hanna Rajakangas' intresse att fördjupa sig i samhällets språk, tankesätt och liv på ett tättbebyggt område. Det här kunde man finna i Dalsbruk, samhället kring den gamla bruksorten, där ortens historia och sedvänjor från fabriken och skärgården fortfarande existerar. En väsentlig del av det audivisuella verket utgörs att man ser på det som ”utomstående”. Rajakangas är född i Varkaus och växte upp i Savolaks. Hon har inte från tidigare några kontakter till skärgårdskulturen eller det lokala språket. Vi eftersträvar att verket skulle visa vår önskan att lära känna vårt fäderneslands olika kulturer och det som är främmande för oss. Rajakangas har byggt upp verket i samarbete med Dalsbruks byalag samt Bruksmuséet. Rajakangas har gjort ett motsvarande konstprojekt Paanajärven kasvot i byn Paanajärvi i Vita Karelen (Vienan Karjala), vilket byggde på ljudupptagningar av språket samt kulturen. Därtill har Rajakangas med konstnärliga metoder utfört auditiva ekologiska och fältljudupptagningar bland annat i Asien och Sibirien. Arbetet med verket Vägar och Folk i Dalsbruk är en fortsättning i att utveckla arbetsmetoder och verkkoncept i samband med platsbaserad och samhällsorienterad forskning.
Arbetsgrupp: Hanna Rajakangas–Hanna Oksanen.
Samarbetspartner:Norpas ry, Dalsbruks byalag, Dalsbruks Bruksmuseum